Palaute: Ympäristö - Jätehuolto, kierrätys ja roskaantuminen
Luontipäivä:
8.11.2025
Hei, kuulin eräässä lounaspaikassa ettei heillä ole ollenkaan biojäte keräystä. Eikö kuitenki sen tulisi olla pakollinen kaikille?
Käsittely
Tila:
Käsitelty
Hei.
Etelä-Karjalassa jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kotitalouksia. Ne määräävät kaikkia kotitalouksia lajittelemaan kuivajäte (sekajäte) ja biojäte. Kotitalouksissa biojäte pitää joko käsitellä omassa kompostorissa tai hankkia biojätteelle jäteastia, jonka kunnallinen jätehuolto tyhjentää. Jätehuoltomääräykset koskevat vain tietyiltä osin elinkeinoelämää, ja esimerkiksi biojätteen erilliskeräysmääräys ei koske yrityksiä. Paitsi jos ”toiminnanharjoittajan tiloissa syntyvä jäte kerätään yhdessä kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset toiminnanharjoittajaa täysmääräisesti.”
Jäteasetuksessa (978/2021) määrätään muun kuin asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräyksestä eli yritystoimintaa. Jäteasetuksen 21 §:ssä määrätään: asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä yhdyskuntajätteet tulee lajitella erikseen, jos biojätettä syntyy vähintään 10 kg viikossa. Eli tämä koskee kaikkea yritystoimintaa yhdellä kiinteistöllä, jossa syntyy biojätettä. Jos kiinteistöllä ei ole muuta yritystoimintaa, joka tuottaa biojätettä ja että biojätteen määrä viikossa jää alle 10 kg, biojätettä ei lain puitteissa tarvitse lajitella erikseen. (Tarkennukseksi, että yhdyskuntajäteillä tarkoitetaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettuja kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä, kuten ruokaloissa ja toimistoissa syntyneitä jätteitä.)
Samaisessa asetuksessa määrätään myös muovipakkausjätteen (vähintään 5 kg/viikko), paperijätteen(vähintään 5 kg/viikko), ja kartonkipakkausjätteen (vähintään 5 kg/viikko), lasipakkausjäte (vähintään 2 kg/vko), metallipakkausjäte (vähintään 2 kg/viikko) erilliskeräyksen määristä.
Onneksi on olemassa valveutuneita yrityksiä, jotka kantavat vapaaehtoisesti vastuunsa jätehuollosta ja lajittelevat kaikki jätteensä, myös biojätteen, huolimatta siitä täyttyykö biojätteen tai muun jätteen minimimäärä.
Koska en tiedä sen tarkempia tietoja mainitsemastasi yrityksestä, en sen tarkemmin tiedä täyttääkö biojätteen määrä vähimmäismäärän kiinteistöllä. Ehkä tässä voisi rohkaista yritystä toimimaan vastuullisesti.
Kuivajäte (sekajäte) menee jätteenpolttoon, orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon takia. Se, että polttoon menevä jäte sisältää märkää biojätettä, heikentää jätteen polttoarvoa. Eli tämänkin puolesta olisi järkevää aina lajitella biojäte erikseen.
Jätelainsäädäntö on jälleen uudistumassa. Muutoksia on siis tulossa, mutta en tiedä tuleeko muutoksia yritysten jätehuoltoon. Itse toivon sen tiukentuvan yritysten jätehuollon osalta.
Terveisin,
Tarja Tikkanen
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
Etelä-Karjalassa jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kotitalouksia. Ne määräävät kaikkia kotitalouksia lajittelemaan kuivajäte (sekajäte) ja biojäte. Kotitalouksissa biojäte pitää joko käsitellä omassa kompostorissa tai hankkia biojätteelle jäteastia, jonka kunnallinen jätehuolto tyhjentää. Jätehuoltomääräykset koskevat vain tietyiltä osin elinkeinoelämää, ja esimerkiksi biojätteen erilliskeräysmääräys ei koske yrityksiä. Paitsi jos ”toiminnanharjoittajan tiloissa syntyvä jäte kerätään yhdessä kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset toiminnanharjoittajaa täysmääräisesti.”
Jäteasetuksessa (978/2021) määrätään muun kuin asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräyksestä eli yritystoimintaa. Jäteasetuksen 21 §:ssä määrätään: asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä yhdyskuntajätteet tulee lajitella erikseen, jos biojätettä syntyy vähintään 10 kg viikossa. Eli tämä koskee kaikkea yritystoimintaa yhdellä kiinteistöllä, jossa syntyy biojätettä. Jos kiinteistöllä ei ole muuta yritystoimintaa, joka tuottaa biojätettä ja että biojätteen määrä viikossa jää alle 10 kg, biojätettä ei lain puitteissa tarvitse lajitella erikseen. (Tarkennukseksi, että yhdyskuntajäteillä tarkoitetaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettuja kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä, kuten ruokaloissa ja toimistoissa syntyneitä jätteitä.)
Samaisessa asetuksessa määrätään myös muovipakkausjätteen (vähintään 5 kg/viikko), paperijätteen(vähintään 5 kg/viikko), ja kartonkipakkausjätteen (vähintään 5 kg/viikko), lasipakkausjäte (vähintään 2 kg/vko), metallipakkausjäte (vähintään 2 kg/viikko) erilliskeräyksen määristä.
Onneksi on olemassa valveutuneita yrityksiä, jotka kantavat vapaaehtoisesti vastuunsa jätehuollosta ja lajittelevat kaikki jätteensä, myös biojätteen, huolimatta siitä täyttyykö biojätteen tai muun jätteen minimimäärä.
Koska en tiedä sen tarkempia tietoja mainitsemastasi yrityksestä, en sen tarkemmin tiedä täyttääkö biojätteen määrä vähimmäismäärän kiinteistöllä. Ehkä tässä voisi rohkaista yritystä toimimaan vastuullisesti.
Kuivajäte (sekajäte) menee jätteenpolttoon, orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon takia. Se, että polttoon menevä jäte sisältää märkää biojätettä, heikentää jätteen polttoarvoa. Eli tämänkin puolesta olisi järkevää aina lajitella biojäte erikseen.
Jätelainsäädäntö on jälleen uudistumassa. Muutoksia on siis tulossa, mutta en tiedä tuleeko muutoksia yritysten jätehuoltoon. Itse toivon sen tiukentuvan yritysten jätehuollon osalta.
Terveisin,
Tarja Tikkanen
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
